lauantai, 5. huhtikuu 2008

Varokaa happoja!

Aikansa kutakin, nyt legendaaristakin legendaarisempi teksti karmissa sai kokea loppunsa maalisutin käsittelyssä. Hei hei "Varokaa happoja" -teksti ja tervetuloa valkeat karmit!

Aiheena jälleen ko. paikan maalaus. Viimeksi vitutti rankasti, nyt ei ihan niin paljoa. Jälki oli huonompaa kuin muistinkaan: ensimmäisen kerroksen läpi puski omituista ruskeaa väriä edelleen, mutta sitkeästi läträsimme koko päivän lisää maalia seiniin ja kattoon. Nyt on systeemit viittä vaille valmiit ja paikkahan alkaa jo näyttämään siltä, että pohjat on kunnossa. Ei vaikuta enää (vai vielä?) aivan täysin epätoivoiselta. Toki pääsemme vielä kolmannen kerran jynssäämään väriä seinään, ei siis parane vielä potea voittajafiilistä.

Kiskoimme erittäin väkivaltaisesti myös pakokaasuimureita ja putkia katosta. Rälläkkä lauloi, metalli itki ja kirosanoja tulvahteli ilmoille. Metalli antoi periksi ja terät kuluivat loppuun tietenkin liian aikaisin. Eikäkun lekalla perään, mutta 6mm paksu teräs tuntuu yllättävänkin sitkeältä paskalta. Miksi helvetissä muuten rautakaupat menevät kuudelta lauantaisin kiinni? Tietenkin oltiin se 10 min myöhässä noiden rälläkän laikkojen kanssa...

Loppuviimeksi hitusen siivousta ja tädää: aika orgastinen olo. Hannu varmaan lisäilee kännyllä napsittuja valokuvatuksia.

-Simo


--------------------------------


1438337.jpg
Rälläkkä puhuu. Maalaamatonta seinää luukun yläpuolella nähtävissä.

Maalauksen, pömpelin poiston ja siivouksen jälkeen näyttää huoneessa tältä:
1438335.jpg
1438334.jpg

1438336.jpg
Mystinen luukku hieman raollaan...!

-Hannu

tiistai, 1. huhtikuu 2008

Iloa ja virkistystä suihkulähteestä!

Olipa jälleen aika jännittävän remonttipäivän. Tällä kertaa oli saatu seinät skrabattua suurinpiirtein irtokokkareista ja pojat olivat pontevina myös pistäneet menemään painepesurilla. Eipä siinä sitten muuta, kuin kaupasta iso pönttö maalia, pari telaa ja hommiin.

Seinien ensimmäinen maalaus onnistui kuin tanssi, joskaan tämänkertaiset tanssijat eivät olleet ihan maamme kirkkainta huippua. Tuskin edes läänin... Lisäkerroksia ja sutien kanssa paikkailua siis luvassa myöhemmin. Seinäpinta on niin valtavan epätasainen, että edes pitkäkarvainen tela ei yltänyt joka monttuun.

Loppuviimeksi putsasimme työvälineitä, kunnes huomasin epämääräisen kostean ja ison ruostemöykyn vesiputkessa. Viisaana miekkosena menin tietenkin hakemaan A-tikkaat ja puukon. Kopautin varovasti vähän ruosteläjään ja kas kummaa, sieltä alkaa tihkuttaa vettä. No vuoto yltyy yltymistään, joten äkkiä muovia ja maalarinteippiä, joilla teimme pikapaketoinnin uudelle suihkulähteellemme. Huono viritys tietenkin ja ämpäreitä alle, toivottavasti kestävät huomisaamuun ja putkimiehen tuloon saakka. Ollapa nyt edes ilmastointiteippiä...

Postimiehenne perseestä,
Simo

---------------------------------------

Ja sitten visuaalisen elämyksen pariin.

1429935.jpg
Tältä näytti lähtötilanne.

1429938.jpg
Tämmöistä jälkeä oli tarjolla ensimmäisen kierroksen jälkeen.

Jos ihan totta puhutaan, niin ei me Simon kanssa oikeasti mitään maalattu. Paikalle karautti mustalla hevosellaan sankari kalifornian kukkuloilta ja jätti signeerauksenkin jälkeensä:
1429947.jpg


1429942.jpg
Tippalukkopatentti suoraan MacGyverin käsikirjasta..

Hannu

sunnuntai, 30. maaliskuu 2008

Nimi on enne

Vai onko? Nimestään huolimatta tämä blogi ei kerro sen enempää suomalaisen elokuvateollisuuden helmistä kuin Castello Vicchiomaggion viinitarhojen aarteistakaan. Tämä blogi kertoo tarinan erään trukkilataamon muutoksesta äänitysstudioksi. Remonttia, akustointia ja sisustamista siis luvassa. The Fab5 from hell!

140 neliötä betonihallia. Kourallinen miehiä. Budjetti häviävän pieni. Kiinteistö sijaitsee.... .... Turussa!
Lähtökohdat ovat siis mitä parhaimmat.

1423038.jpg
Tuleva oleskelutila reenipuolelta kuvattuna.

1423030.jpg
Soittotila tarkkaamosta kuvattuna.

Kuten kuvista näkee. Työtä on enemmän kuin riittävästi. Täytyy irroitella hyllyjä ja kiskoja, pestä lattiaa ja irrottaa hilseilevää seinää. Siispä vasara käteen ja menoks!

1423078.jpg

1423060.jpg
Lattianpesukin tuotti tulosta. Ainakin jos pesuvettä on uskominen.

Usean  tunnin työskentelyn jälkeen olimme ylpeitä. Olimme saaneet jotain näkyvää aikaan. Eli siis levittäneet likaa tasaisemmin lattialle aikaisempien läikkien sijaan, mutta kuitenkin. Ylimääräistä irtaimistoa oli irroitettu, seinää oli hakattu, huonoja vitsejä oli kerrottu. Kukaan ei poistunut kiinteistöstä samanlaisena kuin sinne saapuessaan.

1423049.jpg
Soittotila tarkkaamosta jälleen. Työn jäljet näkyvät.

Onko tässä kaikessa mitään järkeä? Kuka on vastuussa? Mikä on tuo mystinen luukku? Mikä ihmeen viinikellari? Kumpi tuli ensin, muna vai kana? Kaikki tämä ja paljon muuta tulevissa jaksossa. Luvassa enemmän tekstiä, enemmän kuvia ja kaikkea!

1423043.jpg
Mystinen luukku!

Kellarin kirjeenvaihtajanne
Hannu